Muutto kohti tuntematonta ja raskaus opiskelijana

Olen saanut olla 7-vuotta äiti. Maailman paras kutsumanimi, minkä tiedän. Palaan nyt hetkeksi seitsemän vuoden takaisiin tunnelmiin.

Olen valmistunut vuonna 2007 tradenomiksi ja olin päässyt heti valmistumisen jälkeen työelämään. Minulle oli kuitenkin jäänyt kipinä, että haluaisin opiskella vielä lisää. Tein töiden ohessa avoimessa yliopistossa viestinnän opintoja ja vuonna 2011 päätin hakea maisterin opintoihin Vaasan yliopistoon. Pääsin sisälle ja teimme mieheni kanssa ison ratkaisun: jätimme työmme Tampereella ja muutimme Vaasaan. Vaasa oli meille entuudestaan täysin tuntematon ja kävin siellä ensimmäisen kerran päivää ennen opintojen alkamista. Mieheni ensimmäinen visiitti Vaasaan oli kuukautta myöhemmin, muuttoautossa kohti asuntoa, jonka minä olin vuokrannut meille.


Olimme jo puhuneet myös toiveista saada lapsia. Tammikuussa 2012 tämä toive liikahti eteenpäin, kun aloimme odottamaan esikoistamme. Minulla ei onneksi ollut juurikaan raskausoireita ja ensimmäinen raskauteni olikin kaikista helpoin näistä kolmesta. Opinnot sujuivat hyvin eteenpäin ja pystyin liikkumaan suhteellisen normaalisti. Olin jo "konkariopiskelija", joten opiskelijajuhlien väliin jääminenkään ei harmittanut yhtään!

Alunperin olimme suunnitelleet, että asuisimme Vaasassa noin kaksi vuotta. Tein talven aikana tosi paljon opintoja ja tavoitteena olikin vauvan myötä, että pääsisimme muuttamaan jo keväällä takaisin Tampereelle. Huhtikuussa pakkasimme taas muuttoauton ja palasimme Pirkanmaalle. Olin saanut maisterinopintoni siihen vaiheeseen, että pääsisin aloittamaan gradua ja syyskuussa meitä olisi kolme. Tältä osin vauvan odotus oli hyvä tsemppi opintojen etenemiseen.


Vuosi opintotuella oli rokottanut jonkin verran säästöjä ja olin hakenut kesäksi töitä. Kävin maaliskuussa työhaastattelussa ja sillon vauvan odotus ei vielä näkynyt ulospäin. Kesäkuussa, kun astelin toimistolle, kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että olenko raskaana. Ensimmäiset kysymykset olivatkin, milloin vauvan pitäisi syntyä? Työsopimukseni oli 31.7. saakka ja äitiyslomani alkoi elokukuun ensimmäisellä viikolla.

Jännitin synnytystä paljon etukäteen. Jälkikäteen voisi sanoa, että turhaan, mutta ne olivat sen hetkisiä tunteita. Tuntematon pelottaa aina ja samaan tunnemyrskyyn liittyi tietysti myös äidiksi tuleminen ja koko elämän muuttuminen. E:n synnytys kesti noin 6,5 tuntia. Lapsivedet olivat menneet jo aikaisemmin, mutta synnytys oli ensimmäiseksi lapseksi suhteellisen nopea ja helppo. Tein loput opinnot ja gradun äitiysloman aikana ja valmistuin kesäkuussa 2013 filosofian maisteriksi.



Meidän esikoinen on energinen, temperamenttinen ja ajattelevainen koululainen. Koulun aloittaminen on ollut iso muutos koko perheelle, mutta olemme päässeet hyvään vauhtiin. Vietimme tänä vuonna lasten synttärit yhteissynttäreinä elokuussa. Paljon onnea Rakas esikoisemme!




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauhdilla maailmaan - ambulanssisynnytys

Lapsi päiväkodissa, kun äiti on kotona

Kolmen lapsen turvaistuimet: Minkälaiset ja mihin autoon ne mahtuvat?

Noin 40 ilmaista tekemistä lapsiperheille Tampereen seudulla

10 vinkkiä isänpäivälahjaksi

Maidoton ja gluteeniton: Suklaa Marianne Crush kakku

Tuulimunaraskaus: Raskaana ilman vauvaa

40 ideaa lastensynttäreille Tampereen seudulla ja vinkkejä lastenjuhliin!

10 vinkkiä helpottamaan 1v:n taaperoelämää

Päiväkoti ei stressaa lasta enempää kuin kotihoito