Minkä ikäinen lapsi tarvitsee harrastuksen: 3-vuotiaan harrastukset

Meillä oli syksyllä testissä ReimaGO lasten aktiivisuusmittari. Esikoinen kellotti huikeita aktiivisuusaikoja, mikä olikin aika odotettavissa. Hän harrastaa jalkapalloa sekä salibandya, ja treenejä on yhteensä viidet viikossa. Lisäksi joinakin viikonloppuina on turnauksia ja pelejä. Muutenkin esikoinen on aktiivinen ja liikkuvainen lapsi.

Minkä ikäinen lapsi tarvitsee harrastuksen?

3-vuotias lapsemme on luonteeltaan hyvin erilainen kuin liikkuvainen esikoinen ja jaksaa leikkiä rauhallisia leikkejä tunnista toiseen. Tämä on tietysti ihanaa ja on mahtavaa, että lapsemme ovat erilaisia.

Rupesin kuitenkin ReimaGO mittausviikon jälkeen miettimään, että toteutuuko lapsellamme liikuntasuositusten mukaiset liikuntamäärät. Erityisesti fyysisen aktiivisuuden osalta määrät jäävät aika vähäisiksi. Fyysinen aktiivisuus on tärkeää esimerkiksi kasvun kannalta eli liikunta, missä syke nousee ja hengästyy. Tämä herätti minut miettimään, että pitäisikö meidän 3-vuotiaan aloittaa jokin liikuntaharrastus. Toisaalta 3-vuotias on vielä aika pieni ja liikkumista tulee leikin ja ulkoilujen mukana kuitenkin ihan huomaamatta. Lisäksi liikumme toki perheen kesken, joten tarvitaanko siihen harrastusta, että pieni lapsi liikkuu?

Tarvitseeko lapsi harrastuksen: Mitä lapsi harrastaa?

Esikoisemme on harrastanut 4 kuukauden ikäisestä lähtien aina jotain. Vauvauintia, muskaria, vauvatanssia, temppujumppaa, lapsi-vanhempijumppaa, jalkapallokoulua, koripallokoulua, yleisurheilukoulua, uimakoulua ja nyt jalkapalloa ja säbää. Kakkosen kanssa kävimme vauvana muskarissa ja perheuinnissa, mutta sen jälkeen hän ei ole harrastanut mitään. Tässä huomaa lasten erilaisuuden ja sen vaikutuksen harrastamiseen. Kun esikoiselle harrastukset ovat olleet tärkeitä jo pienestä saakka ja hän on halunnut kokeilla kaikenlaista, niin kakkonen ei tunnu kaipaavan lisäohjelmaa iltoihinsa.

Harrastamisessa pitäisikin aina kuunnella lasta ja mennä lapsen ehdoilla. Toisaalta usein lapsi ei välttämättä osaa itse ehdottaa harrastamista, vaan alkusysäys lähtee vanhemmista. Harrastuksen jatkuminen tulisi kuitenkin aina olla lapsen oma tahto, eikä vanhempien sanelema asia.

Tammikuun alussa oli hyvä aika tarkastella asuinkuntamme harrastustarjontaa ja valita kokeiluun muutama erilainen harrastus. Ajattelin, että käymme kokeilemassa 3-vuotiaan kanssa jotain harrastusta ja hän saa sen jälkeen itse valita jatkaako siellä käymistä. Ajattelin myös madaltaa kynnystä ja etsin alkuun vain harrastuksia, mihin mennään yhdessä oman aikuisen kanssa.

3-vuotta on monessa harrastuksessa raja, jolloin lapsi-vanhempi toiminta vaihtuu omatoimiseen harrastamiseen. Monelle lapselle se onkin sopiva aika aloittaa vaikkapa temppujumppa ja esimerkiksi esikoisemme aloitti 3-vuotiaana koripallokoulun. Haluan kuitenkin tehdä harrastuksen aloittamisesta 3-vuotiaalle lapselle helppoa ja tuoda myös sitä kautta meille yhteistä kivaa tekemistä. Pienen lapsen fyysisen aktiivisuuden voi saavuttaa myös vanhempien kanssa liikkumalla, mutta meille on tällä hetkellä helpointa mennä yhdessä mukaan ohjattuun toimintaan ja sitä kautta tulee myös kivaa yhdessäoloa.

Mitä 3-vuotias harrastaa? Mikä harrastus 3-vuotiaalle?

Kävimme ensin kokeilemassa vanhempi-lapsi salibandya. Ryhmä on tarkoitettu 2016-2013 syntyneille lapsille eli 3-vuotias oli siellä ryhmän nuorimpia. Kolme vuotta on iso ikähaitari tässä iässä motorisissa taidoissa ja välineen käsittelyssä. Meillä oli ihan kivat "treenit", mutta ajattelin, että etsin vielä muita vaihtoehtoja. Lapsemme kuitenkin kaipaa vielä selvästi enemmän leikkiä kuin pelaamista.

Koripalloseuran lapsi-vanhempi pallokoulussa oli vielä paikkoja jäljellä ja lähdimme seuraavalla viikolla kokeilemaan palloilua. Ryhmä on tarkoitettu 1-3 vuotiaille lapsille + omalle vanhemmalle. Esikoisella on samaan aikaan omat jalkapallotreenit, joten joudun ottamaan pallokouluun molemmat pienet mukaan ja selviämään paikan päälle ilman autoa. Itselleni koriskoulu meneekin melkein "hikijumpasta", kun yritän pysyä molempien pienten perässä. Ryhmässä on useita perheitä, joilla on mukana kaksi lasta ja myös useampi 3-vuotias lapsi eli olemme sinne ihan sopiva kokoonpano.

Kokeilukertojen jälkeen 3-vuotias valitsi koripallokoulun ja selvästi halusi jatkaa sitä. Pallokoulussa on kivoja leikkejä oman aikuisen kanssa ja samalla opitaan leikin varjolla myös pallon käsittelytaitoja. Käyn siis nyt tämän kevätkauden pienten kanssa koriskoulussa ja molemmat pienet lapsemme saivat oman harrasuksen.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. 1-vuotias pallokoulussa

Minkä ikäisenä lapsi tarvitsee harrastuksen?

Tiedän, että monen mielestä päiväkoti-ikäinen ei tarvitse harrastuksia. Eikä varmasti olekaan oikeaaa vastausta siihen, minkä ikäinen tarvitsee harrastuksen? Varsinkin täyden päivän päiväkodissa olevilla lapsilla kotona oleva ilta-aika voi olla tosi lyhyt ennen nukkumaan menoa. Lapset ovat kuitenkin erilaisia ja esimerkiksi meillä esikoisella on ollut yksi harrastus päiväkodin lisäksi. Harrastaminen on aina ollut kivaa ja tuonut jotain lisäarvoa arkeen. Aamulla on jo voitu tsempata: "Tänään on jumppapäivä!".

Nyt koululaisena harrastaminen on jo joukkuetoimintaa ja se tuo mukanaan ihan uusia ulottuvuuksia: uusia kavereita, yhteenkuuluvuuden tunnetta, sosiaalisten taitojen vahvistumista, pettymyksen sietokyvyn harjoittelua, sitoutumista, onnistumisia, itsensä voittamista ja liikunnan riemua. Toki se vaatii myös vanhemmilta sitoutumista, kukkaron nyörien avaamista sekä aikataulujen laatimista. Kaikille perheille se ei sovi, mutta meille harrastukset ovat tärkeitä. Toki harrastus voi olla jotain muutakin kuin liikuntaa ja pääasia olisikin, että lapsi saisi tehdä ja oppia jotain, mistä saa onnistumisen ja ilon kokemuksia. Jollekin lapselle harrastaminen voi olla geokätköilyä tai piirtämistä, mutta joka tapauksessa vanhempien tulisi tukea lapsen kiinnostuksen kohteita.

Pienten lasten kohdalla ihannetilanne tietysti olisi, että omat vanhemmat esimerkiksi liikkuisivat monipuolisesti vapaa-ajalla oman lapsen kanssa tai harrastaisivat musiikkia jossain muodossa. Usein tämä ei kuitenkaan välttämättä toteudu, ainakaan säännöllisesti. Harrastamaan ehtii toki vielä myöhemminkin, mutta esimerkiksi joukkuelajeissa esimerkiksi eka- ja tokaluokkalaiset kehittyvät aivan hurjan nopeasti. Minä haaveilen siitä, että lapsemme löytäisivät oman intohimonsa, joka kiinnostaisi vielä teini-ikäisenäkin enemmän kuin kaupungilla notkuminen. Sen löytäminen vaatii usein sen, että lapsi ehtii kokeilla erilaisia harrastuksia.

Kasva isoksi, pelaa korista!

Lue lisää:

• Paljonko ekaluokkalainen liikkuu viikossa?
• Lapseni liikkuu liian vähän!
• Päiväkoti ei stressaa lasta enempää kuin kotihoito!
• Lapsi päiväkodissa, kun äiti on kotona

Meidän kuulumisia voit lukea myös Facebookista sekä Instagramista!