Nyt meillä on takana reilu 10 kuukautta etäarkea. Lapset toki ovat olleet päiväkodissa ja koulussa (viime kevättä lukuun ottamatta), mutta olemme mieheni kanssa tehneet pääsääntöisesti etätöitä viime vuoden maaliskuusta saakka. Itselläni siirtyminen etätyöhön oli aikamoinen, sillä aloitin uudessa työssä maaliskuussa ja ehdin olla toimistolla vain kuusi päivää ennen kuin Suomeen julistettiin poikkeusolot.
Muutenkin arki on muotoutunut aika etäpainotteiseksi. Lähitapaamisia ei juurikaan ole ja sosiaalinen elämä perheen ulkopuolelle on viime aikoina hoidettu lähinnä etänä ruudun kautta. Menneen vuoden aikana olen ehtinyt kokemaan monenlaisia tunteita, niin hyvässä kuin pahassa. Tärkeintä on tietysti, että olemme saaneet olla terveitä, mutta kaikenlaiset tunteet ovat silti sallittuja.
5 parasta asiaa korona-arjessa
1. Etätyö
Etätöiden kanssa olen kokenut monelaisia ajatuksia. Pääsääntöisesti kuitenkin pidän etätyöstä ja se helpottaa monelta osin perheemme muuta elämää. Työmatkohin ei kulu aikaa ja se vaikuttaa merkittävästi arki-iltoihin ja -aamuihin. Meillä on pieni koululainen ja on helpottavaa, kun olen kotona aamuisin ennen kouluun lähtöä sekä kotona iltapäivällä koulun jälkeen. Olen tosi onnekas, että minulla on mahdollisuus tehdä etätöitä.
2. Perheen yhteinen aika
Etäarki on mahdollistanut enemmän yhteistä aikaa koko perheelle. Menoja on vähemmän ja olemme paljon yhdessä kotona. Toisinaan tietysti kaipaisi muitakin kontakteja, mutta en usko, että lasten kanssa vietettyä aikaa on ikinä liikaa.
3. Vähemmän kiirettä
Lapsiperheen arjessa on paljon liikkuvia osia. Meillä on koululainen sekä kaksi päiväkotilaista. Wilmasta ja Päikystä tulee viestejä ja muistettavia asioita on paljon. Lasten harrastukset vievät aikaa ja lisäksi töiden ja perhe-elämän yhdistäminen on aina eräänlainen palapeli. Korona-arki on kuitenkin vähentänyt kiirettä, mitä ns normaalisti olisi. Tapaamisia ja menoja on vähemmän, joten osa kiireistä on jäänyt kokonaan pois.
4. Kotoilu
Olen koti-ihminen eli viihdyn kotona. Nyt kotoilua on saanut harrastaa lähes 24/7. Toisinaan se melkein ahdistaa, mutta pääsääntöisesti viihdyn kotona hyvin. Varsinkin nyt, kun pääsimme muuttamaan uuteen kotiimme ja uuden kodin lähiympäristö mahdollistaa esimerkiksi hiihtämisen, luistelun ja mäenlaskun ihan kotinurkilla.
5. Puolison kanssa yhteinen aika
Lapsiperheessä ei varmasti ole ikinä tarpeeksi aikaa parisuhteelle. Koen, että meilläkään ei ole. Emme ole ollleet kahdestaan missään pitkään aikaan ja iltaisinkaan meillä ei ole juurikaan mitään yhteistä aikaa. Etäarjen ansiosta näemme kuitenkin toisiamme suhteellisen paljon.
Teemme molemmat etätötä ja osan päivästä olemme päivisin eri huoneissa. Kuitenkin syömme usein lounasta yhdessä ja jossain välissä päivän aikana ehtii vaihtamaan kuulumisia ja päivän polttavia asioita. Kun lapset tulevat koulusta ja hoidosta kotiin, ei puolisolle juurikaan ole aikaa. Eli, jos olisimme molemmat päivisin toimistolla, emme näkisi toisiamme juuri ollenkaan tai ainakaan ehtisi puhumaan monestakaan asiasta päivän aikana.
5 huonoa asiaa korona-arjessa
1. Ystävien ja läheisten näkemisen vähyys
On helppo valita kaikista ikävin asia korona-arjessa. En ole nähnyt pitkään aikaan omia vanhempiani, sisaruksiani tai miehen perhettä. Myöskin tapaamiset ystävien kanssa ovat olleet tosi vähäisiä. Muutamat lenkki- ja mäenlaskutreffit ja siinäpä ne monen kuukauden osalta. Ikävä mun tärkeitä ihmisiä!
Meidän 2-vuotias on kasvanut huimasti viimeisen puolen aikana. Hän on oppinut paljon puhumaan ja tekemään itse. Harmittelen kovasti, että tämä kaikki on jäänyt isovanhemmilta näkemättä. Onneksi on edes videopuhelut, että voimme nähdä kasvot puhelimen kautta.
2. Viikonloppujen toistuminen samanlaisena
Viikot ja viikonloput toistuvat samanlaisina. Tykkään arkirutiineista ja arvostan arkea. Silti olisi kivaa vaihtelua joskus viikonloppuisin lähteä käymään jossain tai kutsua läheisiä meille kylään. Viikot menevät nopeasti ja viikonloput toistuvat hyvinkin samanlaisina. Olen kotona arkena aamusta iltaan ja olen kotona viikonloppuisin aamusta iltaan. Toki käyn ulkona välillä, mutta siinäpä se.
3. Kirjasto on suljettu
Normaalisti käyn lasten kanssa kirjastossa 1-2 kertaa kuukaudessa. Luemme joka ilta kirjoja ja meillä on "aina" kirjoja lainassa. Nyt kirjastot ovat olleet suljettuna asiakaskäynneiltä pidemmän aikaa ja kaipaisin jo paljon kirjastoreissua. Meillä päin kirjastoista voi lainata kirjoja varauksien kautta eli varata aineistoa netin kautta ja noutaa varatut teokset kirjastosta. Mietin pitkään, että varaisin kirjoja, mutta se tuntui jotenkin vaivallolliselta.
Lopulta tällä viikolla napsuttelin kirjoja varaukseen ja eilen haimme ison kasan uutta luettavaa. Lapset kaivoivat kirjakasseja aivan innoissaan ja hetken näytti, että meille olisi tullut joulu.
4. Meidän 10v häämatka peruuntui / siirtyi
Meillä on helmikuussa 10v hääpäivä. Emme aikoinaan päässeet häämatkalle ja päätimme jo aikoja sitten, että teemme häämatkan 10v hääpäivän aikoihin. Viime vuonna jo totesimme, että ulkomaille suuntautuvan matkan voimme unohtaa, mutta suunnittelimme edelleen pitkää viikonloppureissua kotimaassa. Nyt sekin todennäköisesti peruuntuu ainakin helmikuun osalta, sillä lapsia on haastavaa saada hoitoon eikä reissaaminen kotimaassakaan nyt kauheasti innosta. Toivottavasti suunnitelmat toteutuvat viimeistään kesällä.
Muutenkin kaikki perheen yhteidet reissut on peruttu eikä oikein voi suunnitella mitään erikoisempaa talvilomallekaan. Lasten kanssa hotelliloma ei useinkaan ole kovin rentouttava, mutta kaipaan sitäkin!
5. Lasten harrastustoiminta
Lasten harrastustoiminta on ollut nyt paljon tapetilla. Eri kunnissa ja eri seuroissa toimintaa toteutetaan hyvinkin eri tavoilla. Meillä esikoinen on onneksi saanut harrastaa sovelletusti ja pienryhmissä. Kaikki pelit ja turnaukset ovat olleet tauolla ja se on muuttanut joukkueharrastamisen luonnetta paljonkin.
Kaipaan uimahalliin ja meillä jäi 4-vuotiaalla uimakoulu loppuvuodesta kesken. Koronarajoitusten takia 4-vuotiaallamme ei ole nyt mitään harrastusta, vaikka selvästi jo kaipaisi jotain omaa tekemistä.
Mä olin koronatilanteen alkaessa työtön, mutta elokuussa sain ensin osa-aikatyön (lapset aloitti päiväkodin) ja nyt tammikuussa keikkatyön lähikioskilta. Vaikka mies on ollut kohta vuoden etätöissä ja asutaan lähellä päiväkotia, on meidän arki aika hektistä. Jos viikonloppuun ei osu työvuoroja, osaa vapaasta ja kiireettömyydestä kyllä nauttia ��
VastaaPoistaKiva, kun jätit viestin. Joo sama täällä. Vaikka arki pyörii tässä kotinurkissa ja ollaan etätöissä, niin silti aikatauluja ja muistettavia asioita riittää. Kivaa alkanutta uutta vuotta teille! :)
Poista