Korona-ajan villitykset: Macarons, pataleipä ja muut kokeilut

Kohta on takana vuosi korona-kotoilua. Olemme (onneksi) käyneet koko ajan töissä, mutta työpiste on ollut lähes kokoaikaisesti kotona. Kolmen lapsen kanssa ei tarvitse noin yleisesti miettiä, mitä tekisi vapaa-ajalla. Lapsiperhearki vaatii kuitenkin jotain vastapainoa. Koska sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet sekä suurin osa omista menoista pyyhkiytynyt pois kalenterista, on pitänyt keksiä kotioloissa toteutettavia harrasteita, haasteita ja muita villityksiä.

Pataleipä ja ruisleipä

Viime keväänä innostuin leivän leipomisesta. Yhtäkkiä sulkeuduimme koko perhe kotiin ja ruokaa kului paljon. Tein pataleipää, erilaisia sämpylöitä ja ruisleipää. Moni tuttuni kokeili myös leivän tekemimstä juuresta. Keväällä kaupasta ei meinannut saada kuivahiivaa, joten en tainnut olla leipieni kanssa yksin.

Jostain syystä en ole kevään jälkeen tehnyt pataleipää, vaikka keväällä sitä oli meillä monta kertaa. Superhelppoa ja hyvää. Käytin tätä Meillä kotona -reseptiä. Kokeilin myös useita erilaisia jauhoyhdistelmiä.

Ruisleipiä tein Kinuskikissan ruisleipäset ohjeella.

Vegehaaste

Alkuvuodesta kaipasin vaihtelua perheen ruokalistalle. Innostuin vegahaasteesta, mutta en siksi, että olisin halunnut ryhtyä kokonaan vegaaniksi, vaan kaipasin uusia ruokia ja raaka-aineita. Erityisesti jauheliha alkoi kyllästyttämään ja etäpäiviin kaipasin kevyitä lounaita. Mitä enemmän olen saanut tietoa vegaanisen ruoan eduista niin eläinten hyvinvoinnin, ilmaston ja oman terveyden kannalta, sitä enemmän olen siitä kiinnostunut osana ruokavaliota. Nykyisin meidän viikkoon kuuluu muutamia vege- tai kasviruokapäiviä.

Täällä on lisää vegeruokia, joita olen kokeillut ja, mitkä ovat olleet myös lasten mieleen: Testissä vegaaniruokaa lapsiperheessä: Maistuvaa vegaaniruokaa lapsille. Ehdoton oma suosikkini on linssit, jotka ovat tulleet jäädäkseen meidän ruokakaappiin.

Eilen maistoimme ensimmäistä kertaa kikhernepastaa. Se on vehnäpastan tapaista ulkoisesti, mutta kikhernepastassa on tuplasti enemmän proteiinia ja kolme kertaa enemmän kuitua.

Macarons

Katselin Koko Suomi leipoo -ohjelmaa ja halusin sen myötä itsekin kokeilla jotain uutta. En ole koskaan maistanut macarons-leivoksia enkä siis myöskään leiponut niitä itse. Niinpä haastoin äitini mukaan macarons-haasteeseen ja teimme molemmat tahoillamme macarons-leivoksia. Oli pakko päästä kokeilemaan, että onko näitä nyt oikeasti niin vaikea saada onnistumaan!

Ensimmäinen erä päätyi suoraan roskikseen. Taikinasta tuli aivan liian paksua ja rakeista. Luin eri ohjeita ja yritin yhdistää niistä saatuja vinkkejä. Ohjeet eivät ole keskenään ihan loogisia, koska toisessa ohjeessa neuvotaan vatkaamaan valkuaisvaahto kovaksi vaahdoksia ja toisaalla jättämään löysemmäksi. Eli todennäköisesti vain itse kokeilemalla löytää sen oikean tavan.

Toisen erän kohdalla päätin jakaa taikinan kahteen osaan ja valmistaa ne myös eri osissa. Näin voisin tehdä taikinan valmistukseen muutoksia matkan varrella, jos ensimmäisen erä ei onnistuisi. Ja tämä osoittautui hyväksi päätökseksi. Ensimmäinen puolikas taikinasta jäi taas liian paksuksi ja kaiken lisäksi olin mitannut siihen 15g liikaa sokeria. Ei ilmeisesti turhaan varoitella, että macarons-leivoksissa tulisi olla tarkka aineiden määrissä.

Kolmannella kerralla vaahdotin valkuaisia huomattavasti vähemmän ja sekoitin mantelijauhe + tomusokeri seoksen tosi nopeasti sekoittaen. Vihdoin taikina jäi sileämmäksi ja notkeaksi. Sitä pystyi siis annostelemaan uunipellille ja lopputulos oli ihan ok. Mitään täydellisiä ja edes kovin kauniita näistäkään ei tullut, mutta ne kuitenkin jo muistuttavat macoronsseja :)

Käytin ohjeina Kinuskikissan ohjetta ja Yhteishyvän ohjetta. Lisäksi lueskelin useista muista ohjeista neuvoja ja vinkkejä.