Miten saada lapsi nukkumaan omassa sängyssä: Täällä vähän väsynyt äiti.

Miten saada lapsi nukkumaan omassa sängyssä? Tätä olen miettinyt pidemmän aikaa.... Meidän vajaa 3-vuotias on ollut vauvasta saakka haastava nukkuja. Vauvavuoden heräilimme useita kertoja yössä eikä meidän yöt ole senkään jälkeen olleet kovin rauhallisia. Uniaiheisia postauksia löytyy esimerkiksi täältä:

• 10 kuukautta katkonaisia öitä: Miten saada vauva nukkumaan?
• Unihiekkaa etsimässä: Vauvan unikoulu ja kadonneita tutteja

Toki yöt ovat parantuneet huomattavasti vauvavuodesta, mutta kaikenlaisia haasteita öihin on mahtunut. Nyt mietimme, miten saada lapsi nukkumaan omassa sängyssä?

Opeta vauva nukahtamaan itsekseen

Kun odotin nuorimmaistamme, minulla oli selkeä suunnitelma: Opetan vauvan nukahtamaan itsekseen. Moni nukkumiseen liittyvä asia meni ihan toisin kuin olin etukäteen miettinyt, mutta päiväunille hän oppi nukahtamaan itsekseen. Yöt olivat haastavia ja katkonaisia, mutta päiväunille vauvan pystyi vain laittamaan vaunuihin ja työntämään vaunut terassille.

Esikoista työnsin satoja kilometrejä vauvavuoden aikana, että sain hänet pysymään unessa, mutta nuorimmaisen kanssa onnistuin siinä paremmin. Toisaalta, kolmen lapsen jälkeen tiedostan kyllä, että vauvan uneen ja nukkumiseen vaikuttaa moni asia ja kaikkia niitä ei pysty välttämättä hallitsemaan eikä sinänsä voi puhua onnistumisesta.

En tiedä, miksi yöunet ja yöunille nukahtaminen on kuitenkin ollut nuorimmaisellekin vaikeaa ja tuntuu, että vain vaikeammaksi se muuttuu. Jos oikein muistelen, niin meillä oli pieni hetki, että yöunillekin meno sujui hyvin, mutta se taisi olla aika ohimenevä hetki. Paljon olen varmasti itse vaikuttanut siihen, että nukahtaminen itsekseen on vaikeaa, mutta kyllähän tähän vaikuttaa myös lapsen luonne ja persoona. Meillä esimerkiksi keskimmäinen lapsista on ihan erilainen nukkuja ja oli jo vauvana.

Pois pinnasängystä 2-vuotiaana

Viime lokakuussa mietin 2-vuotiasn siirtämistä pois pinnasängystä juniorisänkyyn. Voit lukea siitä lisää täältä: Minkä ikäisenä pois pinnasängystä?

Silloin nuorimmainen nukkui omassa huoneessaan pinnasängyssä, mutta heräili joka yö ja tarvitsi aikuista joko nukkumaan samaan huoneeseen tai halusi meidän viereemme. Tässä vaiheessa olisi pitänyt ajatella pidemmälle tulevaisuuteen ja olla johdonmukainen.

Mutta mitä me teimme? Otimme lapsen nukkumaan viereemme ja lopulta hän halusi viereen jo illalla. Puolustukseksi on sanottava, että tässä kohtaa oli harteilla jo paljon univelkaa sekä takana raskas koronakevät -ja kesä. Olen silloin miettinyt: "Hieman kuitenkin epäilyttää, että tuhoaako tämä itsekseen nukahtamisen taidon ja pian myös illat alkavat olla haastavia omaan sänkyyn nukahtamisen kanssa." Kuinka oikeassa olinkaan, juuri näin tapahtui. 

Toisaalta lapsi oli aloittanut elokuussa päiväkodissa ja kaipasi myös tosi selkeästi oman aikuisen läheisyyttä. Meillä saa aina tulla syliin ja myös yöllä lapset saavat tulla viereen, jos kokevat siihen tarvetta. On vaikea vetää rajaa tai löytää se kultainen keskitie. Onko parempi antaa lapsen nukkua vieressä niin kauan hän itse haluaa / tarvitsee aikuisen läheisyyttä vai onko hänenkin etunsa mukaista, että hän oppii nukahtamaan ja nukkumaan itsekseen. Tähän ei varmasti ole mitään yhtä ja oikeaa vastausta, vaan siihen vaikuttaa esimerkiksi paljon se, miten kaikki saisivat nukuttua mahdollisimman hyvin.

Lopulta loppuvuodesta siirsimme pinnasängyn meidän makuuhuoneeseen ja lapsi nukkui siinä aina alkuyön ja pyysi päästä viereen jossakin vaiheessa yötä. Tämä oli meille kaikille ihan ok, kunnes eräänä päivänä pinnasängyn toinen reuna halkesi ja sänkyä ei voinut enää käyttää.

Samalla, kun siirsimme pinnasängyn meidän makuuhuoneeseen, laitoimme lapselle juniorisängyn omaan huoneeseen. Meillä oli suunnitelmana, että hän alkaisi harjoittelemaan siellä nukkumista. Tämä kuitenkin oli kaikkineen aika haastavaa ja lopulta meidän 2-vuotias nukkui suurimmaksi osaksi meidän vieressä, varsinkin sen jälkeen, kun pinnasänky sanoi sopimuksensa irti. Käytännössä hän ei siis siirtynyt pinnasängystä juniorisänkyyn vaan äidin viereen... 

Miten saada lapsi nukkumaan omassa sängyssä?

Tiedän 2-3 vuotiaita, jotka nukkuvat helposti 2 tunnin päiväunia ilman, että ne vaikuttavat yöuniin. Meillä jokainen kolmesta on lopettanut päiväunien nukkumisen kotona alle 3-vuotiaana. Päiväkodissa vanhemmat pojat eivät ole nukkuneet enää 4-vuotiaina ja jokaisen kolmen päiväunia päiväkodissa on pitänyt rajoittaa siinä vaiheessa, kun kotipäikkärit ovat loppuneet.

Tällä hetkellä meidän vajaa 3-vuotias nukkuu päiväkodissa, mutta jaksaa hyvin kotipäivinä ilman päikkäreitä. Hän ei ole tainnut pääsiäisen jälkeen nukkua kertaakaan kotipäivinä päivällä, ei edes vahingossa nukahtanut autoon.

Jos päiväunet venyvät päiväkodissa, sen todellakin huomaa kotona. Arki-illat venyvät välillä pitkiksi ja tietysti seuraavana päivänä taas nukuttaisi päiväkodissa. Ihana lumipalloefekti. Onneksi meillä on tosi kivat päiväkodin aikuiset ja he ymmärtävät tilanteen ja parhaansa mukaan pitävät kiinni etteivät unet venyisi. Päiväunet ja päiväunien rajoittamisen / pois jäämisen vaihe on haastavaa aikaa. Tämä vaikuttaa varmasti osaksi myös iltanukahtamisiin ja sitä kautta koko nukkumiseen.

Reilu kuukausi sitten päätimme lopulta, että aloitamme unikoulun. Olimme tilanteessa, että lapsi nukkui joka yö suurimman osan yöstä meidän välissä ja meistä ei oikein kukaan nukkunut enää kunnolla. Meillä oli ollut tarkoitus aloittaa unikoulu jo paljon aikaisemmin, mutta oma jaksaminen ei ollut riittänyt. Tiesin jo etukäteen, että unikoulu toisi mukanaan paljon itkua ja valvottuja tunteja. Eikä unikoulua kannata aloittaa, ellei ole varma, että jaksaa olla johdonmukainen ja edetä suunnitelman mukaisesti, vaikka yöt olisivat haastavia. 

Lopulta kuitenkin saimme siihen boostin. Meillä unikoulun tavoitteena on opettaa lapsi nukkumaan omassa sängyssä ja omassa huoneessa. Siitä, miten se onnistui kirjoitan erillisen unikoulu-postauksen. Ole siis kuulolla!

Ja palatakseni vielä alkuperäiseen kysymykseen: Miten saada lapsi nukkumaan omassa sängyssä? Tähän etsin edelleen vastausta.