Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2019.

Oon sankarihommiin valamis, nyt oon päiväkodin läpi käynyt.

Kuva
Eilen vietimme E:n eskarin kevätjuhlia. Esikoisemme on menossa elokuussa kouluun ja en voi ymmärtää, mihin tämä aika menee. E on ollut kahdessa eri päiväkodissa. Tai oikeastaan kolmessa, mutta ensimmäisessä hän ehti olla vain reilun kuukauden, kun muutimme uuteen kotiin. Muutto oli kyllä tiedossa, mutta E joutui aloittaman päiväkodin kesäaikaan ja joutui aluksi päivystyshoitoon. Siinä olikin äidille sulateltavaa; aloittaminen uudessa työpaikassa kahden vuoden opiskelutauon jälkeen sekä ensimmäisen lapsen päiväkodin aloitus ja vieläpä päivystysaikana. Toisessa päiväkodissa E ehti olla kaksi vuotta kunnes muutimme taas. Samaan aikaan O syntyi ja E siirtyi nykyiseen päiväkotiin. Siellä hän ehti olla päiväkotilainen, viskari sekä nyt eskarilainen.


Päiväkodin juhla oli ihana. Lapset esittivät lauluja ja niiden väleissä näimme videoklippejä vuoden aikana tehdyistä jutuista. Mukana oli myös hauskat eskarivideot :) R piti huolen siitä, että en ehtinyt liikuttumaan, sillä hän ei viih…

Vanhempainvapaalta kesälomalle: Minkälainen on äidin loma?

Kuva
Vanhempainvapaani päättyi viime viikolla ja olen nyt lomalla! Tosin tätä iloa kestää vain tämän kuukauden loppuun, mutta säät ainakin ovat olleet kohdillaan. Entä eroaako äidin loma jotenkin esimerkiksi vanhempainvapaasta tai muusta vapaasta? Rauhallisia aamuja, pitkiä päivälepoja, hyvää ruokaa ja leppoisaa olemista. No eipä juurikaan :) Sama arki täällä pyörii aamusta iltaan ja illasta aamuun.


O jäi huhtikuun alusta lomalle päiväkodista ja sen jälkeen meidän päivämme ovat olleet täynnä toimintaa. Omien hetkien löytäminen on välillä tosi haastavaa ja joinakin päivinä tuntuu, että en juuri ehdi edes ajatella. Mieheni hoitaa E:n harrastukset ja heillä on paljon yhteisiä ilta- ja viikonloppumenoja. Minun maanantai voi siis olla melkein samanlainen kuin lauantai. Viihdyn tosi hyvin kotona ja koen, että olen todella etuoikeutettu, kun saan olla lasteni kanssa tällä hetkellä niin paljon. Mutta pakko myöntää, että hiekkakakkujen tekeminen, pikkuautoleikit, pyykkien järjestäminen ja ainainen r…

R 9 kuukautta ja kadonneet kuukaudet

Kuva
Tänään on tämän vanhempainvapaani viimeinen päivä. R täytti viikonloppuna 9 kuukautta ja itse olen huomenna taas "töissä". Olisi todella kummallinen ajatus olla oikeasti toimistolla ja hypätä aikuisten maailmaan täältä meidän vauvakuplasta. Eli palaan töihin, mutta jään heti lomalle. Ja todellisuudessa en ole muutenkaan palaamassa töihin vielä useampaan kuukauteen.


9 kuukauden vanhempainvapaa tuntuu etukäteen pitkältä ajalta, mutta se menee aina ihan yhtä nopeasti. Tai onko mahdollista, että tällä kertaa se on tuntunut menevän vielä edellisiäkin nopeammin? Tunteiden taustalla on luultavasti sumuiset vauvakuukaudet, joista en muista paljonkaan. Nyt on ollut joitakin päiviä, kun olen hetkittäin tuntenut, että olen jotenkin mukana tässä todellisuudessa. Havahdun siihen, että sylissäni on 9 kuukauden ikäinen vauva ja ihmettelen, että milloin hän on kasvanut niin isoksi. Tai eilen käydessäni E:n koulun vanhempainillassa, en mitenkään voinut ymmärtää, mihin esikoisen…

Päivä minun ja lasten kanssa: haljennut huuli, riitoja roskista ja onnellisuuden tunteita

Kuva
Päivä minun ja lasten kanssa keskiviikkona 8.5.2019

Heräsin aamulla katkonaisen yön jäljiltä. Nukahdin illalla sohvalle ja heräsin siitä noin klo 23.20. R heräsi sen jälkeen ensimmäisen kerran noin puolilta öin ja sen jälkeen koko loppuyön 1-2 tunnin välein. Myös O huuteli yön aikana ainakin kahdesti isiä, joten meillä oli aika levoton yö. Onneksi tämä ei ollut ihan tavanomainen yö, vaan enemmänkin ihan pikkuvauva-aikojen tapainen. Luulen, että R tekee nyt hampaita ja levottomuus johtuu siitä.


Yleensä isä vie E:n eskariin, mutta tänään hän lähti työreissulle jo kuuden aikoihin (hyvin nukutun yön jälkeen...) ja ihana ystäväni ja E:n parhaan kaverin äiti vei molemmat pojat eskariin. Tein E:lle mikropuuron ja laitoin samalla ensimmäisen pyykkikoneellinen päälle, minkä jälkeen menin tekemään R:n kanssa aamuhommia. O heräili samoihin aikoihin ja kiirehdin häntä aamupissalle potalle ja pesin omia hampaita. R leikki sillä välin pinnasängyssä, sillä se on nykyään ainoa paikka, mihin uskallan…

Vauvan ruokailu: sormiruokailusta soseisiin ilman huonoa omaatuntoa

Kuva
Kun R täytti puoli vuotta, aloittelimme heti sormiruokailua. Asia oli minulle ennestään tuttua, sillä O:n kanssa hurahdin aikoinaan sormiruokailun maailmaan. Minulle oli itsestään selvää, että myös R sormiruokailee ja etukäteen ajattelin, että soseet jäävät lähes kokonaan pois. Aloitimme minulle jo tutuista Simppelin sormiruokailun kanapötköistä, bataattivohveleista ja kasvispihveistä. R keksi heti, mitä ruoalla pitää tehdä ja osaa myös kakoa kaiken ylimääräisen tosi mallikelpoisesti pois suusta. Nopeasti hän myös hoksasi, että jos joku ei maistu hyvältä, sen voi tiputtaa lattialle koirallemme ja se katoaa nopeasti näkyvistä :)


Nyt myös lusikka kiinnostaa kovasti ja välillä meille tulee melkein "riita" siitä, että kuka saa laittaa lusikan suuhun. Onneksi kuitenkin vielä useimmiten saan syöttää puurot ja satunnaiset soseet. Lusikka ei vielä kovin hyvin pysy kädessä eikä varsinkaan ruoka mene sen kautta suuhun, mutta jostain se on aina aloitettava :)


Sormiruokaa v…

Unihiekkaa etsimässä: Ajatuksia unikoulusta ja kadonneita tutteja

Kuva
R on pian 9 kuukauden ikäinen. En voi ymmärtää, mihin menneet kuukaudet ovat kadonneet. Äitiysvapaani päättyy noin kahden viikon kuluttua eli periaatteessa vauvani olisi "valmis" hoitoon ja minä palaamaan töihin. Mutta todellisuudessa en todellakaan olisi valmis laittamaan R:ää hoitoon tai menemään itse töhin. Tuntuu, että olemme vielä jossain syvällä vauvakuplassa, missä heräillään paljon ja opetellaan yhteistä arkea.


Meidän unikoulu: toteutusta vaille valmis Onneksi minulla on mahdollisuus jäädä vielä kotiin ja jatkaa vauvaelämää täällä meidän vauvasumussa. Olisin jo ihan valmis tuntemaan oloni jokseenkin normaliksi tai heräämään jonakin aamuna tuntien itseni virkeäksi. Olemmen pian 9 kuukautta nukkuneet muutaman tunnin pätkissä. Joitakin parempia öitä on jo mahtunut joukkoon, mutta en silloin osaa itse nukkua heräilemättä. Oikeastaan katkonaiset unet alkoivat jo viime kesänä helteiden aikaan ison vauvamahan kanssa. En enää edes muista millaista on nukkua monta tuntia ilma…