Pikku Leijonat

Tässä meidän tontun 10 ensimmäistä päivää tältä vuodelta. Täältä löytyy meidän viime vuodet tonttuilut. 1. päivä. Tonttu löytyi paistamasta vaahtokarkkeja. 2. päivä. Tonttu tarjoili aamupuuroa. 3. päivä. Oioi! Tähän meidän 3-vuotiaan kommentti oli, että pitääkö tonttu heittä roskiin, kun on ollut niin tuhma? Pian lapset kuitenkin tajusivat, että telkka ei ole oikeasti rikki. Tämä löytyy YouTubesta hakusanalla Broken TV effect. 4. päivä. Aamukahvia, maistuuko? 5. päivä. Popparibileet! 6. päivä. Itsenäisyyspäivänä tonttu oli teipannut kahden isomman lapsen huoneiden ovet sekä kodinhoitohuoneen ovet maalarinteipillä tähän tyyliin kuin kuvassa näkyy. Tämän oven takaa löytyi pienet yllätykset lapsille. 7. päivä. Tonttu raastoi seteleistä kolikoita. Lapset saivat kolikot possuihin. 8. päivä. Mitä täällä tapahtuu? Voi ei, mandariini parka. 9. päivä. Meillä oli yöllä suurhälytys. Tonttu oli piparivarkaissa. 10. päivä. Lumiukolla oli käsinä muumi hedelmäpatukat, mutta tästä kuvasta lapset ovat

Kirja saatu: Kumma-kustannus "Äiti, toi kiusaa", "Äiti, toi otti mun lelun", "Äitiiii, toi ärsyttää!" - Onko tuttua teidän perheessä? Meillä kahdella nuorimmaisella lapsella on kahden vuoden ikäero. Se tarkoittaa sitä, että he ovat usein kiinnostuneita samoista asioista ja leikkivät paljon yhdessä. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että leikeissä tulee välillä riitaa ja oma rakas sisarus onkin hetken aikaa tosi ärsyttävä. Onneksi tunne menee usein nopeasti ohi ja sovinnon jälkeen leikit taas sujuvat. Kiukku ja viha ovat tärkeitä tunteita, kuten muutkin tunteet. Niiden hallinta on vain paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi ilon tai onnellisuuden.  Fanni-kirjasarja ja tunnelämpömittari Tunteiden säätely ei ole helppoa ja itsekin harjoittelen sitä koko ajan. Oma oivallukseni on siinä, että niitä nimenomaan täytyy harjoitella. On siis aika epäreilua vaatia lapselta taitoja, joihin hänellä ei välttämättä ole olemassa työkaluja. Fanni-kirjasarja on loistava väline ope

Viime vuoden asuntomessujen aikaan olimme juuri muuttaneet omaan, uuteen kotiimme. Etsin messuilta ideoita lastenhuoneiden sisustamiseen ja koostin myös silloin postauksen messujen ihanista lastenhuoneista. Tämän postauksen voit lukea täältä: Asuntomessut 2020: Ihanat lastenhuoneet kuvina . Tänä vuonna olin myös kiinnostunut lastenhuoneista ja näiden näkemistä odotin ehkä kaikista eniten. Lastenhuoneita oli kuitenkin sisustettu messutaloloihin aika vähän. Meiltä jäi näkemättä muutama kohde loppupäivästä, kun taloihin alkoi olla pitkät jonot, mutta kokonaisuudessaan jäi mielikuva, että suurin osa taloista olisi sisustettu kahdelle aikuiselle. Toinen postaus tämän vuoden asuntomessuista 2021 löytyy täältä: Asuntomessut 2021: Rohkeita sisustusvalintoja ja kauniita yksityiskohtia . Postauksessa on paljon kuvia messukohteista, joten kannattaa kurkata. Asuntomessut 2021: Lastenhuoneet Messuilta löytyi muutama nuoren huone ja muutamia pienten lastenhuoneita. Monissa taloissa yhteiset tilat ov

Tänä vuonna asuntomessut järjestetään Lohjalla 9.7.-8.8.2021. Asuntomessualue on rakennettu Hiidensalmeen, Lohjanjärven rannalle. Alueelta on alle kahden kilometrin matka Lohjan keskustaan. Lohjalta on noin tunnin matka Helsinkiin. Sain lipun blogin kautta  Asuntomessuille , mutta postaukseen ei liity muuta yhteistyötä. Asuntomessut 2021: Uskaltaako asuntomessuille mennä? Tänä vuonna, kuten viime vuonnakin, asuntomessuilla oli huomioitu terveysturvallisuus. Käytimme maskeja alueella ja jokaisen messukohteen ovella oli tarjolla käsidesiä. Kohteisiin oli rajattu kävijämäärä 20. Tapahtuman kävijämäärää on rajoitettu ja siten myöskin turvaväleistä pyritään huolehtimaan. Meidän messupäiväksi osui ilmeisesti siihen mennessä messujen ruuhkaisin päivä ja puolilta päivin kohteisiin alkoi kertyä pitkiä jonoja. Tämä aiheutti myös sen, että joissakin kohteissa alkoi tuntumaan ahtaalta. Ehkä osa porukasta jäi kohteeseen pidemmäksi aikaa ja osassa kohteista oli pullonkauloja, jotka jumittivat kulku

Koen, että elämäni suurin saavutus on kolme lastani. He ovat ehdottomasti kaikista tärkeintä ja parasta, mitä minulla on. Lasten kautta ei kuitenkaan voi elää omaa elämäänsä, kuten ei voi myöskään suunnitella lasten elämää oman mielensä mukaiseksi. Äitiys ja työura Joidenkin äitien suurin haave on olla kotiäitinä niin kauan, kuin lapset asuvat kotona. Se on ihan ok ja se varmasti sopii toisille. Itse kaipaan lapsiperheen arkeen myös omia henkilökohtaisia tavoitteita ja unelmia - varsikin siihen, kun lapset kasvavat eivätkä ole enää pieniä taaperoita. Ruuhkavuosien aikana oma urakehitys on kuitenkin suhteellisen haastavaa.  Olen halunnut ja saanut olla lasten kanssa kotona pidempään kuin äitiysloman ajan. Olen ollut lasten kanssa kotona yhteensä noin 5 vuotta. Nämä ovat olleet ihania vuosia enkä tietenkään vaihtaisi näitä päiviä pois. Keskimmäisen kohdalla toivon, että olisin pystynyt olemaan hieman pidempäänkin kotona.  5 vuotta ei sinänsä ole pitkä aika kokonaisuuden kannalta, mutta s

Postauksen aihe vyöryi mieleeni, kun ajatuksissani risteili: "pakko" lähteä lenkille. Juokseminen on minulle ehdottomasti henkireikä ja asia, jonka kautta lataudun. Mutta, jos elämässä on meneillään paljon ja erityisesti huonoja yöunia, fyysinen tekeminen ei tuo enää lisää virtaa. Keho ei pysty ottamaan treeniä vastaan, vaan kuormittuu vain lisää. Tämä pätee kaikkeen muuhunkin tekemiseen. Pikkulapsiaikana suorittaminen Useimmilla on pikkulapsiaikana meneillään paljon kaikkea. Työt tai opiskelu, päiväkotiarki, lasten harrastukset ja meillä tähän päälle rakentaminen. Aikaa on vuorokaudessa liian vähän ja usein omat harrastukset sekä parisuhdeaika joustavat ensimmäisenä. Parasta, mitä äiti kuitenkin voi lapsilleen tehdä, on pitää huolta omasta jaksamisestaan. Moni asia lipsuu helposti suorittamiseksi ja niistä tulee lisää stressiä. Tästä esimerkkinä vaikkapa liikunta. Jos liikunta alkaa tuntua pakolta, tuoko se enää sitä toivottua hyvää oloa? Olen oppinut huomaamaan nämä ajatuks