Äiti, älä suorita pikkulapsiaikana: Opin sen kantapään kautta

Postauksen aihe vyöryi mieleeni, kun ajatuksissani risteili: "pakko" lähteä lenkille. Juokseminen on minulle ehdottomasti henkireikä ja asia, jonka kautta lataudun. Mutta, jos elämässä on meneillään paljon ja erityisesti huonoja yöunia, fyysinen tekeminen ei tuo enää lisää virtaa. Keho ei pysty ottamaan treeniä vastaan, vaan kuormittuu vain lisää. Tämä pätee kaikkeen muuhunkin tekemiseen.

Pikkulapsiaikana suorittaminen

Useimmilla on pikkulapsiaikana meneillään paljon kaikkea. Työt tai opiskelu, päiväkotiarki, lasten harrastukset ja meillä tähän päälle rakentaminen. Aikaa on vuorokaudessa liian vähän ja usein omat harrastukset sekä parisuhdeaika joustavat ensimmäisenä. Parasta, mitä äiti kuitenkin voi lapsilleen tehdä, on pitää huolta omasta jaksamisestaan.

Moni asia lipsuu helposti suorittamiseksi ja niistä tulee lisää stressiä. Tästä esimerkkinä vaikkapa liikunta. Jos liikunta alkaa tuntua pakolta, tuoko se enää sitä toivottua hyvää oloa? Olen oppinut huomaamaan nämä ajatukset itsessäni ja nykyään osaan tälläisinä päivinä vaihtaa juoksulenkin kävelyksi tai jäädä kokonaan kotiin. Treeniä keventämällä siitä saakin taas sitä hyvää oloa, mitä on lähtenyt hakemaan ja se innostaa treenaamaan myös seuraavina päivinä lisää.

Pikkulapsiaikana omalle harrastamiselle ei useinkaan voi valita sopivaa aikaa, vaan se on tehtävä silloin, kun siihen on mahdollisuus. Tämä taas lisää suorittamisen tuntua ja monesta asiasta voi tulla "pakkoa". On pakko siivota, ulkoilla tai harrastaa. Mitäpä, jos ei olisikaan pakko? Haittaako se, jos yksi viikkosiivous jää tekemättä tai jonakin päivänä syödään valmisruokaa ja katsotaan vaan telkkaa?

Nauti vauvauodesta

Kun odotin esikoistamme, tein maisterin opintojani yliopistossa. Etukäteen olin ajatellut, että äitiysloma on hyvä tauko työelämästä ja samalla saan tehtyä opintoni loppuun. Olisinpa silloin osannut ajatella toisin.

Vauvavuodelle riittää hyvin tavoitteeksi nauttia vauvasta ja elää vauvan kanssa päivä kerrallaan. Moni tuore äiti esimerkiksi murehtii raskauskiloista. On ihan eri asia käydä 10 kilometrin vaunulenkillä, jos vauva nukkuu hyvin kuin kahden tunnin yöunilla. Vauvavuoteen liittyy monia muitakin odotuksia ja moni äiti suorittaa niitä vauvavuoden aikana ilman, että ne toisivat oikeasti hyvää mieltä. Päinvastoin!

Itsekin kuulun näihin suorittajien joukkoon. Esikoisen äitiyslomalla kirjoitin gradun, vaikka vauva nukkui huonosti ja itse nukuin monta kuukutta vielä huonommin. Olihan se kiva, että valmistuin eikä opinnot jääneet laahaamaan, mutta se vaikutti paljon kokemuksiini vauvavuodesta. En jotenkin osannut ottaa rauhallisesti, vaikka juuri niin olisi pitänyt tehdä. Ja samalla suoritin äitiyttä.

Vihdoin kolmosen äitiyslomalla osasin ottaa rauhallisemmin. En siivonnut silloin, kun vauva nukkui, en tehnyt väkisin pitkiä vaunulenkkejä, emmekä lähteneet vauvakahvilaan, jos olimme nukkuneet huonosti. Oli ihan ok olla vain kotona vauvan kanssa, jos se tuntui sillä hetkellä parhaalta.