Suunnitelmat ja muuttuvat tekijät

Lasten kanssa on ollut pakko oppia siihen, että aina voi suunnitella, mutta usein joudutaan turvautumaan vaihtoehtoiseen ratkaisuun tai jopa perumaan kaikki jo tehdyt suunnitelmat. Kolmen lapsen kanssa suunnitelmien tekeminen on välillä kuin lottoamista. Yleisin syy peruuntumiseen on ehkä jonkun sairastuminen, kuten meillä kävi viime viikonloppuna.

Myös tänä viikonloppuna joudumme turvautumaan vaihtoehtoisiin suunnitelmiin. Vanhimmalla lapsella olisi harrastusmenoja sekä lauantaille että sunnuntaille ja minulla oli sovittuna kaveritreffit pikkupoikien kanssa toisaalla. Mutta perheen isä joutui yllättäen koko viikonlopuksi töihin ja tarvitsee sitä perheen ainoaa autoa. Oman lisänsä siihen tuo se, että isän työpäivät ovat 12h eli käytännössä koko lasten hereillä olo ajan. Helppo ratkaisu olisi "naapurissa" asuvat isovanhemmat. Harmi vaan, että meillä ei ole sellaisia. Onneksi äitini 160km:n päästä lupautui tulemaan meille ja saan "pelastettua" edes osan viikonlopun menoista. Varmasti meille tulee kiva viikonloppu, mutta vain hieman erilainen kuin alunperin olin suunnitellut.

Sairastuvan touhuja

Lapset ovat ihan parhaita siinä, että asiat voi nähdä monella tavalla ja sovituista kaavoista voidaan joustaa. Pelasin 2-vuotiaamme kanssa Muumi-dominoa, kunnes aivan yllättäen peli muuttui autoradaksi. Mikäpä siinä, voidaan me tehdä tämä asia näinkin :)

Välillä tuntuu ettei mitään kannattaisi suunnitella etukäteen vaan tehdä asiat ex tempore. Harmi, kun sekään ei aina vain ole mahdollista. Olen kuitenkin yrittänyt tietyissä asioissa päästä eroon liiallisesta suunnittelusta ja heittäytyä enemmän hetkeen. Tietysti menoja ja tapaamisia on pakko suunnitella etukäteen, mutta arjen pikkujutut sujuvat usein paremmin, kun antaa vain mennä fiiliksen mukaan. Tähän liittyy läheisesti myös tietoinen läsnäolo, jonka harjoittelussa itselläni on vielä paljon tekemistä. Vauva-arki ja kolmen lapsen kanssa tasapainoilu on välillä tosi hektistä ja tuntuu, että pitäisi olla kolmessa paikassa yhtä aikaa. Aivot käyvät aivan kierroksilla ja usein kauppalistat ja tekemättömät työt alkavat pyöriä päässä siinä vaiheessa, kun pitäisi itse käydä nukkumaan tai yöllä herää syöttämään vauvaa. Tämä vaikuttaa siihen, että ihan yksinkertaisiin asioihinkin keskittyminen on välillä tosi hankalaa. Yritän tällä hetkellä harjoitella asiaa ihan niinkin pienillä asioilla kuin lapsen kanssa legoilla leikkiminen tai vauvan lelun heiluttaminen niin, että olisin todella läsnä tilanteessa. Ei muuten ole aina ihan helppoa, kun samaan aikaan tiskivuori on vallannut tiskipöydän, pyykkikone piippaa valmiista pesukierroksesta, kännykkä lähettelee äänimerkkejä ja jostain kuuluu: "äitiiii, tuu jo!".

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauhdilla maailmaan - ambulanssisynnytys

Lapsi päiväkodissa, kun äiti on kotona

Kolmen lapsen turvaistuimet: Minkälaiset ja mihin autoon ne mahtuvat?

Noin 40 ilmaista tekemistä lapsiperheille Tampereen seudulla

10 vinkkiä isänpäivälahjaksi

Maidoton ja gluteeniton: Suklaa Marianne Crush kakku

Tuulimunaraskaus: Raskaana ilman vauvaa

40 ideaa lastensynttäreille Tampereen seudulla ja vinkkejä lastenjuhliin!

10 vinkkiä helpottamaan 1v:n taaperoelämää

Päiväkoti ei stressaa lasta enempää kuin kotihoito