ReimaGO: Paljonko ekaluokkalainen liikkuu viikossa?

Kaupallinen yhteistyö ReimaGO:n kanssa

Liikuntasuosituksen mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi kuulua vähintään kolme tuntia liikuntaa. Liikunnan pitäisi koostua kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä erittäin aktiivisesta fyysisestä liikkumisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisun mukaan alle kouluikäisistä lapsista vain 10–20 % saavuttaa normaalia kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia edellyttävän ja nykysuositusten mukaisen päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrän. Eli todella pieni määrä! (Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset.)


ReimaGO aktiivisuusranneke

Pääsin ilokseni tekemään yhteistyötä Reiman kanssa ja saimme käyttöömme yhden ReimaGO sensorin ja rannekkeen. ReimaGO koostuu sensorista, aktiivisuusrannekkeesta ja hauskasta sovelluksesta, jonka voi ladata puhelimeen. Mitä enemmän lapsi liikkuu, sitä pidemmälle hän pääsee etenemään sovelluksessa läpi hauskojen mielikuvitusmaailmojen - kaupunkien vilinästä trooppiseen viidakkoon. ReimaGO sensori on kehitetty yhdessä Suunnon kanssa ja se on lujatekoinen ja vedenpitävä eli sitä voi käyttää myös uimassa. Sensori mittaa lapsen askeleita sekä päivän aktiivisuusaikaa.

Rekisteröidyin sovellukseen omalla sähköpostillani, mutta latasimme sovelluksen myös E:n puhelimeen ja kirjauduin sovellukseen E:n puhelimessa. E pystyy siis seuraamaan liikkumistaan ja etenemään pelissä myös oman puhelimen kautta, mutta myös minä näen omasta puhelimesta päivän aktiivisuuden. ReimaGO-sensori on lapselle juuri sopivankokoinen ja sitä voi kuljettaa mukana taskussa tai pitää kädessä siihen sopivassa rannekkeessa. Rannekkeita on saatavilla eri värisinä.

aktiivisuusmittari

Aktiivinen ekaluokkalainen

Ekaluokkalaisemme testasi aktiivisuusranneketta viikon ajan. Osa päivistä osui syyslomalle, osa viikonlopulle ja osa koulupäiville. E harrastaa salibandya ja jalkapalloa, joten hänelle tulee harrastusten myötä viikossa useampi tunti kovan sykkeen liikuntaa. Molemmissa harrastuksissa on viikossa kahdet tunnin treenit ja lisäksi pelejä ja turnauksia on viikonloppuisin. Osa treeneistä on viikonloppuna, joten välillä ne menevät pelien kanssa päällekäin. Liikuntasuosituksen mukaan lapsen päivän liikunnasta yhden tunnin pitäisi olla vauhdikasta ja fyysistä liikuntaa.

E kävelee pääsääntöisesti kouluun ja takaisin kotiin. Koulumatka on noin 1 kilometri suuntaansa ja kotimatkalla lenkki saattaa venyä, kun kavereiden kanssa kierretään metsäpolkujen kautta. Välitunnit ja ulkoilut E viettää lähinnä liikkuen - jalkapalloa pelaten, hyppykepeillä hyppien, pyöräillen ja pihaleikeissä.
 
lapsen liikunta
Kuva: Opetus- ja kulttuuriministeriö: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

ReimaGO viikko

E aloitti rannekkeen käyttämisen torstaina 17.10.2019. Tämä oli syyslomaviikko, mutta salibandy treenit olivat normaalisti. E innostui myös pitkästä aikaa syyslomalla pelaamaan Wiitä ja se näkyi lomapäivien aktiivisuusajassa. Esimerkiksi keilaus tai nyrkkeilypeli varmasti lisää askeleiden määrää, vaikka oikeasti lapsi ei sinänsä kävele, mutta silti hän on koko ajan liikkeessä. Pidän siis tätä pelaamista kuitenkin positiivisena ja se tukee lapsen päivän liikkumista. Askeleiden määrän liiallinen tarkastelu ei mielestäni muutenkaan ole lapsen kohdalla tarpeellista, mutta mittarin lukujen seuraamisesta saa kuitenkin aika hyvän kuvan siitä, toteutuuko lapsen kohdalla liikuntasuosituksen mukainen päivittäin liikkuminen.

Torstai 17.10.2019 

askeleita 16 671, aktiivinen aika 7h 27min

Aamulla ulkoilimme yhdessä lasten kanssa noin 1,5 tuntia. E oli mukana pyörällä ja kävimme myös matkan varrella leikkipuistossa. Lounaan jälkeen meille tuli kaveri kylään ja pojat pelailivat Wiitä. Alkuillasta E kävi salibandytreeneissä ja pelaili vielä sen jälkeen kotona Wiitä. E on ollut jollain tavalla liikkeessä päivän aikana aikuisen työpäivän verran eli 7 tuntia ja 27 minuuttia. Askeleita on kertynyt melkein 17 000, joista osa on tullut Wiin pelaamisesta.

Perjantaina 18.10.2019

askeleita 14 1432, aktiivinen aika 6h 17min

Perjantaina E ulkoili kavereiden kanssa ja kävimme koko perhe kaupassa ja asioilla. Kotona E ja O leikkivät keskenään jotain palloleikkiä ja lapset olivat liikkeessä pitkän aikaa. Iltapäivällä E pelasi Wiitä. Aktiivista aikaa on kertynyt päivän aikana reilu 6 tuntia.

Lauantai 19.10.2019

askeleita 12 741, aktiivinen aika 5h 35min

Viikonloppuna pojat olivat isän kanssa kotona, kun minulla oli menoa. E:llä oli kaverisynttärit (1,5h) liikuntahallilla, missä tuli liikettä kavereiden kanssa. Illalla kotona oli leffailta. Päivän askeleet ovat kuitenkin nousseet yli 10 000 ja aktiivista aikaakin on yli viisi tuntia, vaikka päivään kuului normaalia enemmän telkan katselua ja rauhallista olemista.


Sunnuntai 20.10.2019

askeleita 20 301, aktiivinen aika 7h 52min

Sunnuntai oli suhteellisen aktiivinen päivä. E:llä oli salibandytreenit 1h. Iltapäivällä ulkoilimme yhdessä reilun tunnin ja E ajeli pyörällä. Loppuillan E ja O leikkivät kotona patjaleikkiä, missä he hyppivät vuorotellen patjoille. Tätä he jaksoivat tosi pitkään, mikä näkyy myös päivän aktiivisuudessa. Kotona sisätiloissakin lapsille saa liikettä, kun sallii hieman "riehumista" ja vauhdikkaampia leikkejä. Me asumme nyt väliaikaisesti kaksiossa, mutta täälläkin pystyy liikumaan, kun käyttää mielikuvitusta. Päivän askeleet ovat nousseet yli 20 000 ja aktiivista aikaa kertyi melkein 8 tuntia.

Maanantai 21.10.2019

askeleita 19 789, aktiivinen aika 7h 46min

Maanantaina oli paluu kouluun loman jälkeen. E menee kouluun kävellen ja matkaa on noin 1 kilometri suuntaansa. Koulupäivän aikana oli 2 välituntia, joista toinen oli pitkä ruokavälitunti. Pääsääntöisesti E pelaa välitunnit jalkapalloa. Illalla E ulkoili kavereiden kanssa reilu kaksi tuntia, joka nosti hyvin päivän aktiivisuusaikaa. Askelmäärä nousi taas lähelle 20 000 askelta ja aktiivista aikaa on lähes 8 tuntia.

Tiistai 22.10.2019

askeleita 23 609, aktiivinen aika 9h 35min

Tiistaina meni rikki testiviikon parhaat lukemat. Aktiivista aikaa kertyi mittariin 9h 35min! Tähän sisältyi muun muassa koulumatkat kävellen ja treenit. Kotimatka koulusta kesti yli tunnin ja siinä taisi tulla aika paljon lisäaskeleita. Koulussa oli taas kaksi välituntia ja välituntipelit. Koulun jälkeen oli tunnin jalkapallotreenit. Illalla pojat innostuivat kotona vielä "riehumisleikkeihin". Pallot lenteli ja patjoille oli tarvetta, mutta yritin jällleen kerran sallia leikin niin kauan, kun molemmilla oli kivaa, pienin pikkuveli pysyi pois alta ja mikään ei ollut vaarassa mennä rikki.


Liikkuvainen lapsi

Oli tosi mielenkiintoista seurata lapsen liikkumista ReimaGO aktiivisuusmittarin kautta. Olen tiennyt, että E on liikkuvainen ja olen myös olettanut, että hänen kohdallaan toteutuu suositeltu päivittäinen liikkuminen. Yllätyin kuitenkin tuloksista! Asumme nyt rakentamisen ajan pienessä kaksiossa ja olen ajatellut, että kotona sisällä oleminen on lapsille aika passiivista liikkumisen osalta. Liikkuvainen lapsi kuitenkin keksii tekemistä pienessäkin tilassa ja yritän sallia lapsille patjaleikit, vaikka ne välillä itseäni ärsyttävätkin keskellä olohuonetta. Ja mielummin kuitenkin hieman meluisa liikkuvainen leikki kuin passiivista pelaamista puhelimella. Toki vauhdikkaiden leikkien välissä on hyvä tehdä aina jotain rauhallistakin ja meillä rauhallista tekemistä ovat esimerkiksi lukeminen, lego- tai autoleikit ja erilaiset lautapelit.

Oli kiva huomata, että myös niinä päivinä, kun ei ollut ohjattua liikuntaharrastusta, E:n päivästä merkittävä osa oli aktiivista olemista ja askeleita kertyi reilusti yli 10 000. Koulumatkat ja välitunnit ovat oleellinen osa lapsen päivän ulkoilua ja liikkumista, joten niistä yritämme pitää kiinni myös talvella ja lasta viedään autolla kouluun vain erityistilanteissa. E:llä on kivasti kavereita naapuritaloissa ja myös ulkoleikkeihin löytyy seuraa. Pienen kodin etuja on kaverileikit ulkona, koska meille ei kotiin tällä hetkellä mahdu kovin kummoisia kaverileikkejä. Sama tilanne on myös naapurin pojilla, joten lapset tapaavat pääsääntöisesti ulkona.

E itse innostui ReimaGO -sovelluksesta ja halusi esimerkiksi pyörälenkille, jotta pääsisi pelissä pidemmälle. Kauppareissulla hän myös valitsi pidemmän kävelyreitin, jotta saisi lisää askeleita. Ainakin siis lyhyen aikavälin kokemuksella, ranneke aktivoi ja innosti E:tä liikkumaan enenmmän. E:lle liikkuminen on luontaista, mutta pelit ja ruutuaika kiinnostavat koko ajan yhä enemmän. Mitä enemmän ruutuajan, pelaamisen ja liikkumisen voi yhdistää toisiinsa, sitä parempi!

lapsen aktiivisuus

ReimaGO-sovelluksessa lapselle voi luoda omia haasteita, joita yritetään toteuttaa liikkumalla. Haaste voi olla esimerkiksi matka mummolaan tai läheiseen kaupunkiin. Haasteelle annetaan nimi ja kilometritavoite, ja sen täyttymistä voidaan seurata yhdessä eli kuinka monta päivää kestää, että lapsi on päässyt liikkumalla perille. Sovelluksessa on myös valmiita haasteita, kuten esimerkiksi E juuri ylitti Englannin kanaalin ja nyt haasteena on Kiinan muuri.

Lapsi etenee pelissä ja saa palkintoja oman aktiivisuutensa mukaan. Peli ei pääty koskaan, vaan tarjoaa pelaajalle aina uusia välitavoitteita. Palkintoja voi luoda myös itse! Palaan näihin vielä tarkemmin erillisessä postauksessa. Blogissa tulee olemaan kolmen postauksen ReimaGO -sarja. Seuraavaksi mittaria pääsee testaamaan meidän 3-vuotiaas O. On tosi mielenkiintoista nähdä, onko päiväkotiarki aktiivista vai passiivista. Kolmannessa osassa arvioin vielä hieman ReimaGO -sovellusta ja kirjoittelen yleisesti meidän perheen liikkumistavoista.

Liikunnallista viikkoa!


Lue lisää ReimaGO-sovelluksesta:
ReimaGO aktiivisuussensori
ReimaGO käyttöopas



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauhdilla maailmaan - ambulanssisynnytys

Lapsi päiväkodissa, kun äiti on kotona

Kolmen lapsen turvaistuimet: Minkälaiset ja mihin autoon ne mahtuvat?

Noin 40 ilmaista tekemistä lapsiperheille Tampereen seudulla

10 vinkkiä isänpäivälahjaksi

Maidoton ja gluteeniton: Suklaa Marianne Crush kakku

Tuulimunaraskaus: Raskaana ilman vauvaa

40 ideaa lastensynttäreille Tampereen seudulla ja vinkkejä lastenjuhliin!

10 vinkkiä helpottamaan 1v:n taaperoelämää

Päiväkoti ei stressaa lasta enempää kuin kotihoito