RhD-negatiivisuus ja epäasiallinen pistos sairaalan käytävällä: Miksi äidin RhD- on vaarallista sikiölle?

Odottaessani esikoistani sain tietää, että minulla veriryhmä A-. Raskauden seurantaan on minulla siis kuulunut kaikissa raskauksissa ylimääräiset verikokeet. RhD-negatiivisista äideistä otetaan lisänäytteet raskausviikoilla 24-26 ja 36, koska heillä on suurempi riski muodostaa veriryhmävasta-aineita. Rh-negatiivisuus (Rh-) tarkoittaa sitä, ettei henkilöllä ole punasolujen pinnalla Rh-veriryhmäjärjestelmään kuuluvaa D-antigeenia.


Synnytyksen yhteydessä on tavallista, että sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon. Jos sikiö on perinyt isältään RhD-positiivisen veriryhmän, voi RhD-negatiivisen äidin puolustusjärjestelmä alkaa tuottaa anti-D vasta-ainetta eli äiti immunisoituu. Lisäksi raskauden loppupuolella pieniä määriä punasoluja voi kulkeutua istukan kautta äidin verenkiertoon.

Veriryhmäimmunisaatio ei useimmiten aiheuta ongelmia sikiölle ensimmäisessä raskaudessa, mutta seuraavassa raskaudessa se voi aiheuttaa sikiön / vastasyntyneen hemolyyttisen taudin. Lievimmillään tauti on oireeton, mutta vaikeana motona se voi johtaa jopa sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan tai vammautumiseen. Immunisaation ennaltaehkäisy anti-D suojauksella on siis tärkeä ennaltaehkäisyn keino. Anti-D vasta-aineen muodostuminen voidaan estää äidille pistoksena annettavalla anti D-immunoglobuliinilla, joka estää äidin vasta-aineiden muotoutumisen poistamalla sikiön punasolut äidin verenkierrosta.

Neuvolasta toiseen ja RhD-negatiivisuus raskaana

Kävin esikoisestani ensimmäiset neuvolakäyntini Vaasassa. Minulla oli ihana terveydenhoitaja, joka oli ammatiltaan kätilö ja otti ensiodottajan todella hienosti huomioon. Tuntui, että olen hyvissä käsissä ja asioistani huolehditaan hyvin. Muutimme hieman ennen raskauden puoliväliä takaisin Tampereelle ja samalla minulla tietysti vaihtui myös neuvola. Sain terveydenhoitajaksi juuri valmistuneen terkan, joka teki neuvolassa äitiysloman sijaisuutta. Jokainen on tietysti joskus vastavalmistunut ja ensimmäisiä kertoja uudessa työssä. Niin minäkin! Mutta esikoisen raskauden kohdalla ero ensimmäisen neuvolan ja uuden välillä oli merkittävä.

Minun tietoni oli siirretty uuteen neuvolaan. Muistin hämärästi, että veriryhmäni vaati toimenpiteitä jossain vaiheessa raskautta ja kysyin siitä neuvolassa. "Ahaa tosiaan, sinä oletkin RhD negatiivinen!" Muistan, miten epävarma olo tästä jäi, koska terveydenhoitaja ei ollut oma-aloitteisesti huomioinut veriryhmääni. Onko jotain muutakin, mistä minun pitäisi itse huolehtia?" E:n veriryhmäksi paljastui synnytyksen jälkeen sama kuin minulla, joten lopulta en tarvinnut Anti-D pistosta ensimmäisen synnytyksen jälkeen

R:n kohdalla käytännöt olivat hieman muuttuneet ja sikiön rhD-veriryhmä tutkittiin jo raskauden aikana. Sikiön RhD-veriryhmä voidaan määrittää RhD-negatiivisen äidin plasmasta eli minulta otettiin ihan "normaali" verikoe. Myös tässä kolmannessa raskaudessani koin neuvolan puolesta epätietoisuuden tunteita RhD-negatiivisuuttani kohtaan. Äitiysneuvolassa oli harjoittelija, joka sai ottaa asiakkaita jo itsenäisesti vastaan. Olisin halunnut jutella loppuraskauden jaksamisestani oman terveydenhoitajani kanssa, mutta vastassa olikin harjoittelija. Hän ei myöskään ottanut kantaa raskausviikon 36 RhD-negatiivisuuteen liittyvään verikokeeseen ja kysyin itse asiasta. Toki ohjaavan terveydenhoitajan olisi pitänyt ohjeistaa paremmin ja lopulta hän soittikin perääni. Ei jäänyt tästäkään kovin kiva fiilis.


Anti-D suojauksen antaminen

Esikoisen ja keskimmäisen lapsemme välissä koin keskenmenon ja minulle tehtiin lääkkeellinen tyhjennys. Sain toimenpiteen jälkeen anti-D pistoksen, koska se annetaan RhD-negatiivisille äideille myös aina keskenmenon yhteydessä. Olimme lähdössä sairaalasta kotiin, kun hoitaja tuli vielä tuomaan jotain papereita ja oli huomannut veriryhmäni. Hän ehdotti, että antaisi pistoksen siinä käytävällä, koska toimenpidehuone oli ilmeisesti varattuna. Olin järkyttynyt keskenmenosta, mutta silti sen verran tolkuissani, että en halunnut laskea housujani käytävällä pistosta varten. Lopulta siirryimme hieman sivumpaan, mutta toimenpiteestä ei silti jäänyt kovin miellyttävää oloa.

Lapsistamme yksi on RhD-positiivinen, joten olen saanut pistoksen myös yhden synnytyksen jälkeen sekä raskauden aikana. RhD-negatiivisille äideille annetaan Anti-D suojaus synnytyksen jälkeen 72 tunnin kuluessa synnytyksestä sekä raskausviikoilla 28–30, aina kun sikiö on RhD-positiivinen tai sikiön veriryhmä ei ole tiedossa.

Lue myös:


Lähteet: 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Noin 40 ilmaista tekemistä lapsiperheille Tampereen seudulla

Lapsiperheen ruokalista: Kuuden viikon kiertävä ruokalista

Ekaluokkalaisen puhelin: Miten lapsi huijaa Family Link sovellusta?

Tekemistä Tampereella ja 40 ideaa lastensynttäreille Tampereen seudulla

Kolmen lapsen turvaistuimet takapenkille: Minkälaiset ja mihin autoon ne mahtuvat?

Toiveet lapsen sukupuolesta ja kysymykset: "Kai te vielä tytön teette?"

Ilmaista kesätekemistä lasten kanssa: Mitä tehdä kesällä lasten kanssa?

8 helppoa ja edullista DIY joululahjaa: Itse tehdyt joululahjat

Lapsiperheen viikon ruokalista ja kustannukset: Helppoa arkiruokaa lapsille

Tuulimunaraskaus: Raskaana ilman vauvaa